Tiesitkö, että nykyinen Lakeuden kuitu pohjautuu alun perin Maaseuturahaston hankkeeseen? Entä oletko kuullut, että Abrahamin kulttuuripuiston lava ja katsomo on rakennettu hankkeella? Tai että Limingan työllisyydenhoidon voittokulku pohjautuu hankkeessa kehitettyyn toimintamalliin? Samoin koulujemme kansanvälisyyden polkua tai Limingan palkittua HaLi-toimintaa on sivistyspalveluissa rakennettu hankerahoituksen turvin.
Hankemaailma saattaa alaa tuntemattomalle kuulostaa epämääräiseltä ja byrokraattiselta. Sille on kuitenkin kiistaton paikka menestystä haluavien kuntien kehittämisessä, kertoo kehityspäällikkö Laura Kelhä.
– Hankerahoitus mahdollistaa perustoiminnan ulkopuolisen kehittämisen ja sillä on mahdollista tehdä kokeiluja, joilla voi olla kauaskantoisiakin positiivisia vaikutuksia. Ainahan hankkeetkaan eivät onnistu ja se on osa kehittämistyön luonnetta. Sitten vain uutta yritystä kehiin!
Hanketoiminnalla on merkitystä myös kuntatalouteen. Tukitasot hankkeissa vaihtelevat, alimmillaan 40–50 prosentin tuesta jopa 95 tai 100 prosentin tukeen. Eli sijoittamalla euron, voit saada jopa yli yhdeksän euroa rahoittajalta lisää.
– Vuositasolla Limingassa on meneillään parisen kymmentä hanketta. Koko vaihtelee kustannusarvion osalta muutamasta tuhannesta eurosta lähes miljoonan hankkeisiin. Hankkeita löytyy kunnan kaikilta palvelualueilta.
Tästä jutusta voit lukea kahdesta vasta käynnistyneestä hankkeesta.
Limingan kunnan oman hanketoiminnan lisäksi palvelemme kunnan yrityksiä ja yhdistyksiä heidän hankkeissaan. Voit olla yhteydessä:
kehityspäällikkö Laura Kelhä p. 050 309 3868, laura.kelha@liminka.fi
hankeasiantuntija Kaisa Salmu p. 040 193 9166, kaisa.salmu@liminka.fi
“Mikä ikinä mietityttääkin, voit tulla juttusille!”
Miltä kuulostaisi perinteinen palvelupiste, johon voi kävellä sisään ilman ajanvarausta ja saada tarvitsemaansa apua? Hyviä uutisia! Tällainen maksuton palvelupiste avataan pian Liminkaan, Tyrnävälle ja Kempeleeseen.
– Lakeuden alueella on käynnistynyt vuoden alussa Euroopan unionin osarahoittama Lakeuden Sillat -hanke. Kyseessä on ensimmäinen näin monen kunnan yhteisponnistus, kertoo hankeasiantuntija Kaisa Salmu.
Limingassa kohderyhmäksi on määritelty yli 15-vuotiaat, mutta ketään ei käännytetä ovelta takaisin.
– Voit kysyä mitä tahansa arkeen ja hyvinvointiin liittyvästä asiasta, ja hanketyöntekijä auttaa etsimään vastauksen.
Lisäksi eri alojen asiantuntijat tulevat pitämään vastaanottoa. Esimerkiksi Oulun Diakonissalaitoksen TukiHelmi-hanke tarjoaa jälkihoitoa kiusaamisesta traumatisoituneille 16–35-vuotiaille.
– Yhteistyötä tullaan tekemään esimerkiksi etsivän nuorisotyön, seurakunnan ja Pohteen kanssa. Tarvittava asiantuntemus tuodaan samaan pisteeseen eli asiakasta ei juoksuteta paikasta toiseen. Mikä ikinä mietityttääkin, voit tulla juttusille, lupaa hanketyöntekijä Anne-Maria Paananen.
Pohteen digipalvelujen käyttäminen ei ole kaikille välttämättä aivan mutkatonta, mutta palvelupisteeltä siihenkin löytyy tukea ja ohjausta. Tällä hetkellä Paananen käykin keskustelua eri tahojen kanssa mahdollisista tarpeista.
– Esimerkiksi iäkkäämpiä ihmisiä tavoitetaan yhdistysten kautta ja niin saadaan arvokasta tietoa siitä, millaista tukea arkeen tarvittaisiin.
Myös hankekuntien välinen yhteistyö toimii saumattomasti ja niiden tarjoama palvelu on maksutonta.
– Kun Kempeleessä järjestetään hankkeen tiimoilta vaikka kesätyönhakuun liittyvä tilaisuus, voivat sinne mennä myös liminkalaiset ja tyrnäväläiset nuoret. Myös palvelupisteen somekanavat ovat yhteisiä ja värikoodit kertovat, missä kunnassa milloinkin tapahtuu: Limingan palvelupisteen uutisoinnin tunnistaa vihreästä, Tyrnävän oranssista ja Kempeleen sinisestä.
Lakeuden sillat -hanke rakentaa nimensä mukaisesti uusia yhteistyön siltoja kuntien, palvelujen ja asiakkaiden välille!
Palvelupisteen avajaisista ilmoitetaan kunnan kanavissa sekä hankkeen somessa. Ota seurantaan: @lakeudensillat
Hanketyöntekijä Anne-Maria Paananen, p. 040 137 5027, anne-maria.paananen@liminka.fi
Limingan toimipisteessä sinua palvelee Anne-Maria Paananen.
”Toisen jäte voi olla toisen raaka-aine”
Vuoden alussa alkaneessa KASVA-hankkeessa kehitetään kiertotaloutta Limingassa. Hanke on suunnattu kaikenlaisille yrityksille koosta tai toimialasta riippumatta, kertoo projektipäällikkö Mirja Väänänen.
– Hankkeessa järjestetään yrityksille muun muassa yksilö- ja ryhmäsparrausta, asiantuntijapalveluita sekä yritysvierailuja.
Mitä sitten on kiertotalous? Yksinkertainen perusajatus on, että toisen jäte voi olla toisen raaka-aine. Tai vaikka yrityksen materiaali tai energia, joka muutoin menisi hukkaan, pyritään hyödyntämään yrityksessä jollain toisella, paremmin tuottavalla tavalla.
– Kiertotalous tarkoittaa säästöjä euroissa ja lisäksi ympäristö kiittää. Kiertotalous vahvistaa myös yrityksen sosiaalista vastuuta eli sitä, että voimme jättää tuleville sukupolville hyvät mahdollisuudet laadukkaaseen elämään. Niinpä myös Ekokorttelin alueen kehittäminen kuuluu hankkeen toiminnan piiriin.
Väänäsen mukaan sivuvirtojen kehittämisessä yksi konkreettinen kuntalaisille näkyvä esimerkki on liminkalainen Cafe Abraham’s, joka hankkeen myötä liittyi mukaan ResQ Club -toimintaan.
– ResQ Club -sovelluksessa on tarjolla edullisesti ravintolan ylijäämäruokaa sekä yön yli nukkuneita leivoksia. Tämän uuden palvelun kautta yrittäjä pystyy paremmin toteuttamaan toiminta-ajatustaan, jonka mukaan hän haluaa kannustaa asiakkaitaan elämässään vastuullisiin valintoihin, ja siinä monipuolinen ja terveellinen ruoka on yksi keskeinen tekijä.
Hankkeessa tehdään myös oppilaitosyhteistyötä. Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijat valjastetaan kehittämään yritysten kiertotalouden haasteista uusia liiketoimintaideoita, ja parhaimmat pääsevät kisaamaan pitchaus-kilpailussa.
– Lisäksi hankkeen kautta yrityksillä on käytössä Centria-ammattikorkeakoulun TKI-resursseja. Tämä voi olla esimerkiksi jonkin sivuvirtanäytteen sisällön analysointi laboratoriossa. Centrialle on myös tulossa uusi FabLab ympäristö, jossa yritykset voivat tehdä 3D-tulostus-, laser- ja robotiikka-kokeiluja.
KASVA-hankkeessa edistetään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n kanssa yhteistyössä perustettavan kasvuhakuisten yrittäjien ryhmätoiminnan kautta. Ryhmän myötä liminkalaiset yrittäjät saavat linkin muihin Pohjois-Pohjamaan kasvuyrityksiin.
– Hankkeessa järjestetäänkin ohjelmaa myös Limingan ulkopuolella. Esimerkiksi kuusamolaisten yritysten kanssa verkostoitumiseen on tulossa useampi mahdollisuus jo tänä vuonna. Ja toiveita matkakohteista voi esittää.
Hankkeen noin parin vuoden toiminta-ajalla ehdimme vaikka mitä! Mikäli hankkeen teemat kiinnostavat ja ovat yrityksellenne ajankohtaisia, ota yhteyttä: Mirja Väänänen, p. 040 549 3568, mirja.vaananen@liminka.fi
