fbpx
Pyöräilijöitä suojatiellä.

Kaasujalan kevennystä ja pensaiden siistimistä – liikenteen kinkkiset solmukohdat pyöräilty läpi 

Elokuun aikana Limingan kunta pyysi osana Nollavisio – Ennaltaehkäisevää liikenneturvallisuustyötä Limingassa -hanketta kunnan verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta kuntalaisia ilmiantamaan Limingan haasteellisia liikenteen solmukohtia.

– Saimme kolmisenkymmentä kuvausta ja kinkkistä kohdetta kuntalaisilta. Vinkeistä oli meille iso apu, kiittelevät hankeasiantuntija Kaisa Salmu sekä kehityspäällikkö Laura Kelhä Nollavisio-hankkeesta.

Kuntalaisilta saadut ilmiannot koottiin yhteen raportiksi ja niiden perusteella Salmu muodosti reitit sekä Kirkonkylälle että Tupokseen ja reitit ajettiin pyörällä läpi. Vinkatut kohdat dokumentoitiin valokuvaamalla. Pyöräretki toteutettiin syyskuun puolessa välissä ja pyöräilyyn osallistui Salmun ja Kelhän lisäksi yhdyskuntainsinööri Vesa Anttila, kunnossapitoinsinööri Jaakko Keränen sekä viestintäpäällikkö Anu-Maija Kärjä.

– Keskeiset puutteet liittyivät risteys- ja tiealueiden näkemäesteisiin, turvattomiin ja toimimattomiin risteyksiin ja koviin matkanopeuksiin. Tiealueilla ja risteyksissä oli jonkin verran kasvillisuus päässyt rehottamaan ja lisäksi useammissa kohteissa myös kotitalouksilta vaadittaisiin toimenpiteitä esimerkiksi pensasaitojen siistimisen osalta, jotta näkymä tielle olisi parempi kertoo   Salmu.

Risteyksistä turvattomia tekivät juuri suuret nopeudet risteykseen saavuttaessa (sekä autoilijoilla että pyöräilijöillä), mutta myös väistämisvelvollisuuksien tunteminen risteysalueilla.

– Ajonopeudet nousevat korkeiksi paitsi suorilla ja kaarteisilla teillä, mutta myös risteyksiin tullaan kovilla ajonopeuksilla. Tämä koskee sekä autoilijoita, että pyöräilijöitä ja sähköllä kulkevia potkulautoja ja mopoja. Ratkaisu löytyy peiliin katsomalla – voisiko meistä jokainen hidastaa risteyksiin tullessaan ja noudattaa ajonopeuksia? Voisinko havainnoida ympärillä olevia nykyistä tarkemmin?, pohtii Kelhä.

Pyöräretkellä tehdyt havainnot on taltioitu ja niistä on tehty kirjallinen yhteenveto, joka toimitetaan kunnallistekniikan liikelaitokselle jatkotyöstämistä varten – myös kaavoitus ja rakennusvalvonta saa tiedon ongelmallisista kohteista.

– Ongelmallisten kohteiden pyöräileminen läpi ja dokumentointi olivat ketteriä  ja kustannustehokkaita tapoja asettua kuntalaisen näkökulmaan ja saimme parin tunnin reissuiltamme paljon tietoa, jota viedä eteenpäin kunnassa. Tärkeää on kuitenkin, että jokainen liminkalainen tekisi oman osuutensa yhteisen liikenneturvallisuuden eteen, toteavat Salmu ja Kelhä.

Katso video pyöräretkestä tästä linkistä.

Rakennusvalvonta muistuttaa tonteilla sijaitsevasta kasvillisuudesta ja rakennettavista aidoista

Yksi keskeinen ilmiantoja yhdistävä tekijä oli kasvillisuuden aiheuttamat näkymähaasteet asuinalueilla. Kunta vastaa asuinalueilla yleisten viheralueiden kunnossapidosta, mutta kunnan raivaussakset eivät kuitenkaan ylety kuntalaisten pihoille saakka.

Rakennustarkastaja Antti Suominen muistuttaakin Limingan kunnan rakennusjärjestyksestä, jossa aidan rakentamisesta ja kunnossapidosta sanotaan seuraavasti:

–Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa tai näkemäestettä liikenteelle. Katua tai yleistä aluetta vastassa oleva aita rakennetaan tai istutetaan vähintään 1,0 metrin päähän tontin rajasta omalle puolelle, jottei se vaikeuta tienpitoa tai aita vahingoitu tietä hoidettaessa.

Istutettavan aidan korkeus tulee taajamissa rajoittaa kaikkina kasvukausina enintään 2,5 metriin. Kiinteän aidan korkeus saa olla enintään 1,2 metriä. Erityisestä syystä voi olla korkeampi, mutta siihen tulee hakea lupa, jossa arvioidaan, ettei aiheudu haittaa tai näkemäestettä, lisää Suominen.

– Jokaisen kotitalouden onkin siis huolehdittava, että oma aita on tontin rajojen sisällä, on korkeudeltaan maksimikorkeuksien sisällä ja ei aiheuta näkemähaittaa esimerkiksi liikenteen näkökulmasta. Näillä teoilla jokainen kotitalous voi osallistua liikenneturvallisuuden rakentamiseen, muistuttaa Suominen.

– Rakennusjärjestyksen määräysten lisäksi ihan asemakaavassa on määrätty alueita, jotka tulisi pitää avoimina. Ne on merkattuna asemakaavaan “nä” -kaavamerkinnällä ja merkintä tarkoittaa yleisen tien näkymäalueeksi varattua osaa. Tämä alue tulisi avoimena ja kiinteistön omistajan toimesta huolehtia näkymäesteiden poistamisesta,  päättää Suominen.

Asemakaavaan ja merkintöihin pääsee tutustumaan tästä linkistä.