fbpx
Puiset aakkoset laatikossa.

Alkuluokalla räätälöidään oppimisen osa-alueita yksilöllisemmin ja monipuolisemmin

A niin kuin ahkera
L niin kuin leikki
K niin kuin kiinnostava
U niin kuin uskallus
L niin kuin liukuva
U niin kuin ulkoilu
O niin kuin ohjattu
K niin kuin kiva
K niin kuin kaverit
A niin kuin alkuluokka

Mikä ihmeen alkuluokka?

Jokaisella Limingan esiopetusyksiköllä on yhteinen alkuluokkatoiminta lähikoulun kanssa. Alkuluokat toimivat koulun tiloissa ja oppimisympäristössä. Tähän saakka on puhuttu joustavasta opetuksesta, mutta nyt tarkoitus on alkaa käyttämään virallisesti nimitystä alkuluokka. Alkuluokka-ryhmissä on esioppilaita ja perusopetuksen 1. ja 2. luokan oppilaita: näin voidaan räätälöidä oppimisen osa-alueita yksilöllisemmin ja monipuolisemmin ja lapset voivat edetä omaa kehitysvaihettaan vastaavaa tahtia.

Esimerkiksi vanhemmat oppilaat voivat kerrata tarvittaessa lukemisen alkeita esikoululaisten kanssa tai sujuvasti lukeva eskarilainen voi hypätä tuokiolle, jossa saa käyttää jo oppimiaan taitoja enemmän. Aikuisten tiimin alkuluokassa muodostavat esiopetuksen opettaja, luokanopettaja sekä koulunkäynnin ohjaaja. Mutta miten joustava alku- ja esiopetus poikkeaa muusta esiopetuksesta?

– Alkuluokassa kolme vuosiluokkaa toimii yhdessä. Alkuluokka on esi- ja alkuopetuksen yhteistyöryhmä, jossa lapsi saa olla mukana kolme vuotta, kertoo Linnukan ja Ojanperän esiopetusyksikön johtaja Jonna Kuru.

– Joustavan esi-ja alkuopetuksen ryhmässä pidän tärkeänä varhaiskasvatuksen ja koulun välistä tiivistä yhteistyötä ja tehokasta eriyttämistä. Voimme yhdessä varhaiskasvatuksen opettajan kanssa suunnitella mielekkäitä, alkuopetukseen soveltuvia jaksoja, kertoo puolestaan Laura Haipus Ojanperän koulun alkuluokan opettaja.

Aihe on kaikille sama, mutta harjoitteita on aina monentasoisia. Jokainen lapsi saa joustavien ryhmittelyiden avulla oppia uusia asioita omassa tahdissaan ja pienemmässä ryhmässä.

– Opettajana tiedän hyvin, missä kukin lapsi on menossa omassa oppimisessaan, kun hän aloittaa ensimmäisen luokan. Näin ollen osaan räätälöidä kullekin lapselle oikeantasoiset tehtävät heti ensimmäisen luokan alusta saakka. Oppilaantuntemus on tässä ryhmässä hyvä, kun pääsen tutustumaan lapseen jo esikouluvuoden aikana. Samoin lapsen koulun aloitus lienee pehmeämpi kuin yleensä, sillä lapsi on tutustunut ryhmään ja opettajaan jo eskarivuoden aikana.

Ojanperän koulu oli Limingassa ensimmäinen, jossa joustavaa esi- ja alkuopetusta toteutettiin. Kuru ja Haipus olivat itse pioneereina luomassa käytänteitä yhdessä erityisopettaja Eeva Hiltusen kanssa. Nyt alkamassa on jo viides toimintavuosi.

–Loimme mallin Limingan kuntaan ja olemme kouluttaneet kunnan sisällä muita tähän malliin, joka on hyväksi todettu. Yhteistyö alkuluokan ja muun koulun välillä on ollut alusta asti hyvää, alkuluokan pedagogisia keinoja on jaettu muille perusopetuksen ryhmille, samoin arviointia, kertoo Ojanperän koulun rehtori Raija Johnson.

Ilmiöpohjaista oppimista

Nyt kaikki Limingan kunnan alkuluokkien työntekijät ovat yhteisen asian äärellä etäyhteyksien päässä toisistaan. Käynnissä on Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori Kaisa Salmisen alkuluokkamentorointi. Koulutuksessa korostetaan alkuluokan ilmiöoppimista, teema- ja projektilähtöisyyttä lapsen kiinnostuksesta käsin. Alkuluokan kokonaisuus voi olla haastavakin, kun samassa tilassa on erilaisia ja eri-ikäisiä oppilaita; siksi suunnitelmallisuus, selkeä lukujärjestys toimintaan, tiivis opettajien välinen yhteistyö ja yhteinen näkemys ovat tärkeitä ja luovat vankan perustan alkuluokalle.

Teams-kokouksen kuvaruutu.

Salmisen omakohtainen kokemus alkuluokassa työskentelystä ja sen kehittämisestä Nurmijärvellä kuuluu koulutuksessa vahvasti ja hän kertoo paljon esimerkkejä toiminnasta. Koko päivää ei ole tarkoitus viettää yhdessä eri-ikäisten kanssa vaan esimerkiksi aamusta ja iltapäivästä koululaisilla voi olla erillisiä tunteja ilman esikoululaisia.

Myös havainnollistavat esimerkit vaikkapa niin sanotun ”enkkupehmon” käytöstä ilahduttavat kuulijoita; kyseessä on pehmolelu, joka kulkeutuu englannin tunnille ja lapset rohkaistuvat kuin huomaamattaan puhumaan englantia pehmon äänellä. On helpompaa uskaltaa, jos omaa puhumistaan ei tarvitse jännittää, kun äänessä onkin pehmo! Esikoululaisten englannin kielen harjoittelu on alkuluokallakin vain kieleen tutustumista leikin kautta.

On helpompaa uskaltaa, jos omaa puhumistaan ei tarvitse jännittää, kun äänessä onkin pehmo! Esikoululaisten englannin kielen harjoittelu on alkuluokallakin vain kieleen tutustumista leikin kautta.

Linnukan koululla, 0–2 A luokassa varhaiskasvatuksen opettajana toimiva Johanna Kokko kertoo, että koulutuksessa esiin noussut kirjattomuus ja täysin ilmiöoppimiseen perustuva toteutus oli erilaista Limingassa toteutettavaan joustavaan opetukseen verrattuna.

– Luennoitsija oli minulle tuttu ennestään, joten osa asioista oli aiemmin kuultua. Käytännön ideoita tuli uusia, Kokko pohtii ja nostaa esiin myös tämän hetkisiä haasteita alkuopetuksessa:

Alkuluokassa varhaiskasvatuksen opettajana toimimiseen tuo haastetta erilainen toimintakulttuuri varhaiskasvatuksen ja koulun välillä esimerkiksi työaikoihin ja suunnittelutyöhön liittyen.

– Meillä Limingassa opetustuokio koostuu toiminnallisista harjoitteista yksin, pareittain tai ryhmissä, kirjallisista tehtävistä, sekä itse- ja vertaisarvioinnista. Esi- ja alkuopetus muodostaa kokonaisuuden, jossa pienryhmiä muodostetaan luokan sisällä joustavasti yli ikäryhmien ja yksilöllistä etenemistä tuetaan.

Esiopetuksen ja alkuopetuksen opettajat työskentelevät rinnakkain, suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat opetusta yhdessä.  Aikuisten tiimi suunnittelee yhdessä viikon oppitunnit tunti tunnilta. Oppilaita ryhmitellään tarkoituksen mukaisesti joka oppitunnilla ja tehtäviä eriytetään lapsen oman oppimispolun mukaisesti, avaa esiopetusyksikön johtaja Kuru nykyistä käytäntöä.

– Työssä parasta on lasten yksilöllisiin haasteisiin ja oppimiseen vastaaminen, esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheen edistäminen ja kehittäminen sekä tietynlainen vapaus ja erilaisten toimintatapojen kokeilu ja kehittäminen, tiivistää Kokko koko alkuluokan parhaat puolet varhaiskasvatuksen opettajan näkökulmasta.