Pyörällä kuuhun -hankkeen järjestyksesssään toinen webinaari järjestettiin 22. marraskuuta, ja aiheena olivat tällä kertaa erityisesti hankkeessa kehitetyt retkipyöräilyn uudet reitit sekä pyöräystävälliset palvelut. Hankehenkilöstön lisäksi puheenvuoroja oli varattu Pyörämatkailukeskuksen Heli Laukkaselle sekä Vääksyssä sijaitsevan Ranskalaisen kyläkaupan Riikka-Maria Lemmingille. Heli tarjoili kuulijakunnalle tuhdin informaatiopaketin, joka piti sisällään lyhyesti perusteet pyörämatkailuun panostamisen kannattavuudesta, tietoa pyöräilijöiden kaipaamista palveluista sekä Welcome cyclist -tunnuksesta. Riikka-Maria puolestaan kertoi oman yrityksensä näkökulmasta, miten tunnnuksen hakeminen käytännössä tapahtui ja millaisia palveluita heillä on tarjolla pyörämatkailijoille.
Webinaari käynnistyi lyhyellä hanke-esittelyllä, josta siirryttiin pian hankkeessa luotuihin reitteihin. Päähuomio kohdistui Retkipyöräilyn rengasreitin nimellä toistaiseksi kulkevaan pitkään retkireittiin. Kyseinen reitti koki kesän testiajojen jälkeen suurimmat muutokset, sillä samalla kun alueen hiekka- ja soratiepotentiaali tunnistettiin, kävi ilmi, ettei mielenkiintoisen ja turvallisen rengasreitin toteuttaminen ollut mahdollista päällystettyjä teitä pitkin. Prosessista on kerrottu aiemmin julkaistussa blogikirjoituksessa, jonka löydät tämän linkin kautta.
Taneli Roinisen avustuksella laadittu uusi rengasreitti on pituudeltaan noin 300 kilometriä, ja muutostöiden johdosta se kattaa yhä laajemman osan Pohjois-Pohjanmaata. Reitti kulkee Limingan, Lumijoen, Siikajoen, Raahen, Pyhäjoen, Merijärven sekä Oulaisten alueella vaihtelevassa maastossa, merta ja jokivarsia myötäillen. Reitin julkaisutavoite on huhti-toukokuussa 2023, mutta sitä ennen edessä on vielä kuntien ja maanomistajien kanssa keskustelua sekä reitin identiteetin rakentaminen. Näistä syistä reitti ei ole vielä tässä vaiheessa julkisesti esillä.
Asenne ratkaisee
Suomi on unelmien pyörämatkailumaa: kolme neljäsosaa suomalaisista pyöräilee, sää on harvoin liian kuuma lihasvoimin liikkumiseen (ainakin, jos asiaa tarkastelee keskieurooppalaisesta vinkkelistä), pyöräily on turvallista niin muuta liikennettä kuin rikollisuuttakin ajatellen ja luonnossa voi liikkua jokamiehenoikeuden turvin varsin vapaasti. Pyöräilijä on puolestaan yritystoiminnan kannalta hyvin kannattava asiakas, sillä pyöräilijät käyttävät tutkimusten mukaan rahaa puolitoistakertaisesti verrattuna tavalliseen matkailijaan. Ero selittyy sillä, että pyörällä matkanteko on huomattavasti hitaampaa kuin autolla, junalla tai saatikka sitten lentokoneella. Pyöräilijä siis pysähtyy matkallaan useammin syömään, juomaan sekä lepäämään.
Mitä pyöräilijä sitten kaipaa palveluilta? Loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisia asioita. Pyörän turvallinen lukitusmahdollisuus on keskeinen tekijä oli sitten kyseessä ravintola, hotelli taikka käyntikohde. Myös pyöränpumppu ja pieniin korjauksiin taipuvat työkalut ovat usein tarpeen, mutta kaikkein keskeisin tekijä löytyy kuitenkin yllättäen yrittäjän korvien välistä. Laukkanen muistutti puheenvuorossaan, että tunnuksessa on ennen kaikkea kyse asenteesta. Pyöräilijät eivät ole säältä suojassa, mikä tarkoittaa sitä, että välillä asiakkaat voivat olla likomärkiä. Se, että asiakas on tervetullut rapaisenakin, tarkoittaa, että asiaa on mietitty ennakkoon ja tilanteeseen on valmistauduttu. Miten ja mihin rapainen pyöräilijä ohjataan niin, että hänelle syntyy hyvä asiakaskokemus.
Pyörät kaipaavat toisinaan pesua, mutta yrittäjän ei tarvitse heti ryhtyä pesupisteen nikkarointiin, vaan yksinkertaisimmillaan ratkaisu voi olla ämpäri ja pesuun soveltuva harja. Myös sähköpyörien lataamiseen riittää lupa ladata akkua yrityksen verkkovirran kautta. Hyvä ruoka ja juoma ovat pyöräilijöille keskeisiä tarpeita – onhan lihasvoimalla liikkuminen kuitenkin kohtuullisen kuluttavaa ja hikistä puuhaa. Pyöräilijät kaipaavat usein energiapitoista ja täyttävää ruokaa, kuten pastaa tai pizzaa. Vesipullojen täyttömahdollisuus on vähintä, mitä yrittäjä voi fillaristeille tarjota, mutta laajempi juomavalikoima etenkin päivän päätteeksi on taatusti arvostusta herättävä asia.
Welcome cyclist -tunnus on yrittäjälle tai yhdistykselle ilmainen sertifikaatti, jonka hakeminen on pyritty tekemään helpoksi. Tunnuksen hakemiseen ei myöskään sisälly tarkistuskäyntejä tai turhaa byrokratiaa. Kriteerit tunnuksen saamiseksi vaihtelevat hieman yritysmuodottain, mutta monet arviointiperusteet ovat samoja palvelutyypistä riippumatta. Palvelutyyppejä on listattu Bikeland.fi -sivuille kymmenisen kappaletta, mutta miten toimia tilanteessa, jossa yritys ei sovi mihinkään listatuista palveluista? Esimerkiksi kyläyhdistys voisi Laukkasen mukaan hakea tunnusta majoitus- tai ravintolapuolen kriteereillä riippuen siitä, millaista palvelua he pääasiassa pyöräilijöille tarjoavat.
Tunnuksen saaneet yritykset pääsevät automaattisesti mukaan Bikeland.fi -sivuilla olevalle Suomen kartalle, minkä lisäksi tunnus on kytketty Visit Finlandin Datahubiin. Yritys saa myös hyödyntää tunnusta omissa kanavissaan.
Ranskalaisessa kyläkaupassa hemmotellaan pyöräilijöitä
Lahdessa on panostettu urheilumatkailuun jo vuosikymmenten ajan, mistä osoituksena ovat perinteikkäät Salpausselän kisat ja jo seitsemät hiihdon MM-kisat. Pyörämatkailun kehitys on ollut Lahden seudulla viime vuosina kiivasta, ja ensi kesänä kaupungissa järjestetään FNLD GRVL -tapahtuma, jonka taustalla vaikuttaa muuan Valtteri Bottas. Konsonantteja vilisevän tapahtumanimen taakse kätkeytyvät sanat Finland ja gravel, joista jälkimmäinen sana viittaa huiman suosion saavuttaneeseen soratiepyöräilyyn. Lahti, kuten Suomi yleisestikin, tarjoaa maailmanluokan mahdollisuudet sorateillä seikkailuun, ja tapahtumaan tavoitellaan ensi kesäkuussa 1500 gravel-pyöräilijää. Vääksyssä sijaitseva Ranskalainen kyläkauppa on saanut osansa pyöräilyhuumasta, ja Lemmingin mukaan mankelimatkaajiin panostaminen on ehdottoman kannattavaa.
Ranskalainen kyläkauppa sai Welcome cyclist -tunnuksen käyttöönsä viime kesänä. Yksittäisiä pyöräilijöitä on näkynyt kaupalla sen reilun kymmenvuotisen historian aikana aina, mutta viime vuosina kaupan pihalle on saapunut jopa pyöräilijäryhmiä. Lemminki korosti puheenvuorossaan yhteistyötä niin kuntien kuin muiden yrittäjienkin suuntaan. Ranskalainen kyläkauppa on esimerkiksi tarjonnut läheisessä Apteekinmajoitus -talossa yöpyville asiakkaille mahdollisuutta tuoda pyörät säilytykseen kyläkaupan lukittuun varastoon. Kauppa toimittaa lisäksi esimerkiksi eväspaketteja tai aamupalaa joustavasti pyöräilijöille, jotka majoittuvat muualla.
Asenteen merkitys korostui myös tässä puheenvuorossa. Kaupalla on sitouduttu täyttämään pyöräilijöiden juomapullot maksutta, ja henkilökuntaa on opastettu tarjoamaan tätä mahdollisuutta kaikille pyöräilykamppeissa kauppaan astuville. Lemminki kertoi myös tapauksesta, joka sattui viime kesänä, kun eräällä matkalaisella oli ollut pyörässään vähän spesifimpi korjaustarve. Ongelma ratkesi, kun kaupan työntekijä heitti asiakkaan autolla 30 kilometrin päähän hakemaan varaosaa. Ranskalaisella kyläkaupalla halutaankin Lemmingin mukaan ehkä jopa hieman ylipalvella pyöräilijöitä, koska he ovat yritystoiminnan kannalta todella kiinnostava kohderyhmä.
Lemminki kannusti yrittäjiä myös kommentoimaan ja osallistumaan sosiaalisen median keskusteluihin aktiivisesti. Eri foorumeiden etsiminen voi olla aikaavievää, mutta osallistuminen toimii hyvin myös yrityksen mainoksena. Hyvää palvelua saaneet pyöräilijät poikkeavat yrityksessä toistuvasti ja kertovat myös mielellään kokemuksistaan muille mankelisteille.
Jos et päässyt seuraamaan webinaaria tällä kertaa livenä, ei tilannetta tarvitse jäädä harmittelemaan pitkäksi aikaa! Webinaaritallennetta voi nimittäin pyytää hankehenkilöstöltä sähköpostitse.
Kirjoittaja on Pyörällä kuuhun -hankkeen Limingassa työskentelevä projektipäällikkö Katariina Huikari, joka odottaa jo innolla ensi kesänä koittavaa retkipyöräilyn rengasreitin testiajoa. Huikarin lisäksi hankkeessa työskentelee Raaheen sijoitettuna Siiri Sarias.
