Limingan Vesihuolto on noin kuudenkymmenen vuoden ajan huolehtinut liminkalaisten vedentarpeesta. Vedenottopaikkojamme ovat Rantakylä, Vartinvaara, Järvitalo ja Foudila (tällä hetkellä ei käytössä). Lisäksi veden siirtojohdot ovat yhteydessä naapurikuntiin, kuten niiden pitääkin olla. Näitä verkostoja pitkin Liminkaan tulee myös ostovettä. Tarvittaessa Liminkakin voi tukea naapureitaan vedensaannissa. Nykyisin isompia määriä vettä ostetaan Kempeleestä.
Vedensaannin turvaaminen
Limingassa mahdollisuutena on, että turvaudumme naapureiden tuottamaan veteen tai tuotetaan vettä itse.
Tällä hetkellä Limingan Vesihuolto toimittaa vettä noin 1500 m3/vrk (kesällä suurimman kulutuksen aikaan yli 2 000 m3/vrk). Ostovettä Liminkaan tulee Kempeleestä noin 200 m3/vrk (enimmillään 400 m3/vrk). Nykyinen Limingan ja Kempeleen välinen verkostokapasiteetti rajoittaa veden ostamista Kempeleen suunnasta.
Jos ostoveden määrää lisätään, nykyisen Kempeleen ja Limingan yhdysvesijohdon lisäksi pitäisi rakentaa uusi suurempi vesijohto, jolla pystytään varautumaan tulevaisuuden vedentarpeeseen sekä lisäämään huoltovarmuutta. Jos kapasiteettia halutaan nostaa, se tarkoittaa miljoonaluokan verkostoinvestointeja, kuten alavesisäiliöitä, paineenkorotuspumppaamoita, isompia runkolinjoja, rinnakkaisia runkolinjoja ja varautumisen kannalta edelleen oman tuotannon kehittämistä.
Veden kulutuksen arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan kunnan väkimäärän kasvaessa ja mahdollisten yritystonttien tarpeiden vuoksi.
Pohjaveden laatu
Lakeuden alueen pohjavesityypit ovat aika lähellä toisiaan ja laadultaan monilta osin samanlaisia. Vedenkäsittelyprosessin jälkeen niistä saadaan hyvää tasalaatuista vettä. Alue on vanhaa merenpohjaa, joka saattaa aiheuttaa esimerkiksi korkeita rautapitoisuuksia. Veden puhdistuksessa Lakeuden alueella joka puolella käytetään hyvin samantyylisiä menetelmiä.
Pohjavesivarannot ja Rantakylä
Pohjavesivarantoja hallinnoi ELY-keskus. Suomen valtion ylläpitämä ELY-keskus arvioi pohjavesialueiden tärkeysluokan ja sen mukaan määräytyy suojelutoimenpiteet.
Uudella vesilaitoksella olisi kaksi pääraakavedenlähdettä Foudila ja Rantakylä. Rantakylä on ELY:n luokittelema 1. luokan pohjavesialue. Vaikka Rantakylästä ei otettaisi vettä lainkaan, niin se olisi edelleen 1. luokan pohjavesialue ja pohjavesialueita velvoitetaan suojelemaan Suomen laissa. Laki ei ole muuttunut ja sitä on pitänyt noudattaa tähänkin saakka myös Rantakylän pohjavesialueen suhteen. Pohjaveden suojelu perustuu Suomessa keskeisesti ympäristönsuojelulain (YSL, 527/2014) 17 §:n pohjaveden pilaamiskieltoon ja maaperän pilaamiskieltoon (YSL 16
§), joka turvaa pohjaveden laatua maaperän kautta tapahtuvalta pilaantumiselta.
Uuden vesilaitoksen myötä Rantakylässä oleva Montun vedenottamo palautettaisiin käyttöön. Tämä ei paljoakaan vaikuttaisi Rantakylän nykyiseen tai tulevaan virkistyskäyttöön. Uimamonttu säilyisi, hiihtostadion latuineen siirtyisi hivenen ja muuttaisi jonkin verran muotoaan, kelkkamäki ja Frisbeegolfrata säilyisivät, ulkoilureitit siirtyisivät Montun vedenottamon kohdalla hivenen ja rakennukset hiihdon ajanottotornia lukuun ottamatta siirtyisivät montun pohjalta parkkipaikan tasanteelle. Rantakylän virkistystoimintaa voitaisiin tulevaisuudessa jatkaa ja kehittää samalla tavalla kuin nykyisinkin. Otettaisiin vain kehittämisessä ja rakentamisessa huomioon pohjavesialueen vaatimukset, kuten ne on aina pitänyt ottaa huomioon.
Vesihuollosta Suomessa yleisesti
Jos katsomme laajemmin suomalaista vesihuoltoa, niin yksi merkittävä vedentuottamiskeino ovat tukkuvesilaitokset. Lakeuden alueella tällainen järjestely ei ole onnistunut monestakaan syystä. Alueella ei ole riittävän isoja pohjavesivaroja tai yhteinen tahtotila on puuttunut. Limingan Vesihuolto on ollut hyvin avoin tällaisellekin vaihtoehdolle, mutta yksin emme voi sitä tehdä.
Veden hinta
Veden hintaan vaikuttaa hyvin paljon sähkön hinta, joten sähkön hinnan muutokset tuovat suoraan paineita myös veden kuluttajahinnan muutoksille. Niin kuin lähivuosina olemme nähneet, sähkön hinnan muutokset ovat hyvin vaikeasti ennakoitavia. Sähkönhinnan muutokset vaikuttavat jokaiseen vesilaitokseen pitkälle samalla tavalla. Tästä johtuu, että veden hinnan ennakointi pitkälle tulevaisuuteen on erittäin vaikeaa. Veden hinnassa monilla kunnilla näkyy niin sanottu tulouttamisvaade, joka tarkoittaa sitä, että kunta tukee omaa talouttaan vaatimalla vesiyhtiöltä
korkeampia asiakashintoja. Korotetusta myyntihinnasta kertynyt vesiyhtiölle jäävä voitto siirretään kunnan tuloslaskelmaan. Tällaista vaadetta Limingan kunta ei ole asettanut Limingan Vesihuolto Oy:lle. Jos turvaudumme ostoveteen, käykö meille niin, että hetken kuluttua olemme tukemassa jonkun naapurikunnan taloutta osallistumalla tulouttamisvaatimukseen.
Jos vertaillaan Kempeleestä ostettua ja Limingassa uudella laitoksella tuotettua vettä, kokonaistuotantokustannukset tulevat olemaan ostovedellä tai omassa laitoksessa tuotetulla vedellä samaa
kokoluokkaa.
Limingassa veden hinta on tällä hetkellä 1,69 €/m3. Suomen 91 keskisuuren vesilaitoksen veden keskihinta vuonna 2023 on 1,83 €/m3 (Lähde: VVY). Keskimäärin henkilön vedenkulutus on 4 m3/kk (Lähde: Motiva), mutta yksilölliset vaihtelut voivat olla suuria.
Alueellinen varautuminen
Alueellisen varautumisen näkökulmasta vedentuotanto on syytä jakaa laajalle alueelle, jotta pohjavesivarantoja on mahdollisuus käyttää vaihtoehtoisesti hyvin monipuolisesti. Tällöin emme ole yhden pohjavesilähteen varassa missään tilanteessa. Tällä estetään tilanne, että vesi loppuisi, jos ainoa käytössä oleva pohjavesialue ehtyisi tai pilaantuisi.
Vesihuollon huoltovarmuuden kannalta uusi vesilaitos on paras vaihtoehto myös alueellisesti. Jos Liminka turvaa vesihuollossa pelkästään Kempeleen ostoveteen ja Limingasta lopetetaan vedentuotanto kokonaan, tämä olisi kaikista heikoin vaihtoehto huoltovarmuuden kannalta.
Kun tuotamme puhtaan vetemme itse, pystymme itse hallinnoimaan esimerkiksi varautumista, asiakashintaa, investointeja verkostoon, sekä tuotantoon, tämäkin on varautumista. Esimerkiksi näiden seikkojen vuoksi Limingan Vesihuollon hallitus on päätynyt oman vesilaitoksen kannalle.
Kannanotto löytyy myös Limingan Vesihuolto Oy:n verkkosivuilta tästä linkistä.
Limingan Vesihuolto Oy:n hallitus:
Ahola Tuomas
Manninen Kati
Porkka Arja
Pöllänen Simo
Saarijärvi Kati
